Sitten itse asiaan, eli tähän mennessä tapahtunutta:
Lennot olin siis jo varannut etukäteen reitille Helsinki-Amsterdam-Hong Kong ja lähtöpäivänä oli tiistain 28.8 aamu. Rauhallisen ja rentouttavan vanhemmilla vietetyn viikonlopun jälkeen oli siis palasin sunnuntaina JKLn ja siinä sitten kävikin ilmi, että niistä kuuluisista 'parista' läksiäiskaljasta en päässyt luistamaan tälläkään kertaa. Ilta alkoikin rauhallisesti biljardin parissa ja seurstellen, kunnes korviini kantautui tieto, että paikallisessa anniskeluravintelissa on mahdollisuus saada ilmaisia drinkki-lippuja.. ja hommahan lähti niin sanotusti lapasesta.. Mutta ei siitä sen enempää. Seuraavana päivänä oli edessä tavaroiden pakkailu ja viimeiset säädöt matkaa varten, pääni muistutellessa minua kuinka hauska edellinen ilta olikin ollut. Tarkoituksenani oli mennä jo maanantai iltana Helsinkiin ja siirtyä sieltä aamulla lentoasemalle. Suunnitelmiin tuli kuitenkin heti alkumetreillä muutos ja päätinkin ottaa klo 2.00 yöbussin suoraan helsinki-vantaalle.
Lentoasemalla sitten tapasin viehättävät matka/vaihto-kumppanini Niinan ja Sofian, jotka lähtivät samoilla lennoilla kohti Honkkaria. Eka lento oli varsin kivuton kaksi ja puolituntinen Amsterdamiin ja se meni lähinnä aamiaista syödessä, sekä päivän lehdet lueskellessa. Damissa meillä oli aikaa reilu kolme tuntia ennen honkkarin lentoa, josta nautin rötväillen lentokentän mukavilla sohvilla.
Damissa ei vielä väsymys isommin painanut.
Odottelun jälkeen pääsimme vihdoin chekkautumaan Hong Kongin lennolle, mikä olikin sitten vähän tuskaisempi. Lentoaika oli noin reilu 11 tuntia, joka sujuikin elokuvia katsellen (Shrek 3, oli muuten lievä pettymys) pieniä torkahduksia lukuunottamatta.
Muuten matka sujui ongelmitta ja ilman isompia turbulensseja, joten saavuimme Hong Kongiin ajallaan hieman jälkeen aamu seitsemältä paikallista aikaa. Viisumit leimattuamme ja tavarat haettuamme olikin aika herätä todellisuuten, kun astuin ulos terminaalista. Ulkona lämpötila näytti jo aamulla +29*C ja kosteusprosenttikin lähenteli mittarin yläpäätä. Tämä tarkoitti sitä, että noin minuutin ulkona olon jälkeen paita oli märkänä, kun taas kahden minuutin jälkeen kaikki mahdolliset paikat puskivat soijaa oikein urakalla. Niinkuin joku matkaseurueestamme asian selkeästi kiteytti: 'Olo on kun paskasti lämmitetyssä saunassa, mutta vaatteet päällä...!'. No ehkäpä tähän tottuu, mutta ko. sanonta kuvaa aika hyvin omia tuntojani aina, kun ilmastoiduista tiloista ulos astelen. Lentokentältä otimme ohjeiden mukaisesti bussin asuntolaamme lahimmäksi olevalle asemalle.
Ohjeet olivat hyvät ja asuntolan löysimme helposti ilma isompaa haeskelua. Ohjelmassa oli asuntolaan rekisteröityminen, eli kaavakkeiden täyttelyitä, jonka jälkeen saimme avainkortit huoneisiin ja kulkuluvat kampusalueelle. Sitä sitten heilutellaan minne lähes joka ovella mikä huvittaa ainakin itseäni suuresti. Onneksi sentään vessaan pääsee vielä ilman korttia ja 'tuntemattomana'. Korttien heiluttelua täällä vartioivat barettipäiset kampuspoliisit sotilaallisissa uniformuissaan. Pitääpä kai siis alkaa käyttäytymään ihmisiksi..heh... Kämppänäni toimii 2 hlön soluasunto noin 10-15m2, josta löytyy sänky pari kaappia, työpöytä, nettiyhteys ja jääkaappi. Suihku ja WC - tilat jaetaan toisen huoneen kanssa. Asuntola on 22. kerroksinen ja itse korkea arvoisena majoitun tietysti rakennuksen yläpäähän kerrokseen 17. Vielä olen saanut rauhassa täällä asustella, sillä ainakaan vielä tänään ei ole kämppistä näkynyt. Katsotaan mitä tuleman pitää...
Näkymiä huoneen ikkunasta.
Nyt alkoi nukkumatti jo kovasti kyläilemään, olihan tuota tullut valvottuakin aina maanantai aamupäivästä asti, eli oltiin jo meneillään oli jo alun kolmas vuorokausi lähes samoilla silmillä. Vaikka mieli tekikin jo petiin, niin aluksi piti lähteä ostamaan petivaatteet. Siinä sitten vierähtikin mukavasti pari tuntia kauppoja kierrellessä ja halvimmat vaihtoehdot kartuttaessa. Nyt onkin sitten sellaiset mitkä sopivat single-bediin mainiosti ja ovat oikein käytännölliset myös kesällä, myyjän mukaan..heh heh.. Kaikki englannin sanat myyntiin sopivia.. Petivaatteiden löydyttyä, kävin vielä läheisessä marketissa ostamassa vettä ja jotain pientä syömistä aamuksi. Kaiken tämän jälkeen olinkin niin väsynyt, että meinasin nukahtaa koneen ääreen sillä välin kun sähköpostit latautuivat.
Hyvin nukutun yön jälkeen (n. 15 tuntia), oli aika herätä ekaan aamuun HKssa. Tänään en saanut juuri mitään aikaiseksi, vaan päivä vierähti ohi todella nopeasti. Aamulla luvassa oli hieman yleisten tarvikkeiden (astiat, tiskiaineet jne..) shoppailua. Sen jälkeen suuntasimme rekisteröimään itsemme, myös koululle ja hakemaan opiskelijakortit + kampus-alueella pyörimistä. Sen jälkeen lähdin tyttöjen kanssa metsästämään sopivaa adapteria, jotta saisin läppärin lataukseen. Se osoittautuikin kohtalaisen vaikeaksi löytää, koska kaikissa kodinkoneliikkeissä ja tavarataloissa, oli adaptereita vain HKsta pois matkaaville. Puolenkymmentä liikettä kierreltyämme olimme jo alkaneet luopua toivosta, sillä kukaan myyjistäkään ei osannut neuvoa mistä ko. tuotetta voisi löytää. Jotkut kehoittivat vain ottamaan bussin ja menemään toiselle puolelle kaupunkia jossa on elektroniikka- ja tietokoneliikkeiden keskittymä etsimään sopivaa adapteria. Päätimme jättää asian seuraavaan päivään sillä kello alkoi olla jo yhdeksän ja kestittyä itsemme ravitsemiseen sen sijaan. Haimme pikaiset take-awayt ja päätimme suunnata kohti asuntoloita. Matkalla kohti kämppää päätimme kuitenkin käydä yhdessä pienessä tietokoneliikkeessä ja kuinkas ollakkaan kadoksissa oleva adapterikin löytyi, huimaan 2€n kappalehintaan. Tästä innoissani avasin vielä pre-paid liittymän, kun seuraavan kulman takana oli vodafonen myyntipiste. Näin ollen päivä oli paketissa ja suuntasin himaan syömään. Otin riisiä-kana-possu mätöt ja voin kertoa että oli ihan hyvää, vaikkakin toi mission: chopsticks, tuntuu olevan vielä pahasti kesken.
Nyt onkin blogikin saatu aloitettua ja päivä alkaa olla kaikin puolin paketissa. Ei muuta kun suihkun kautta nukkuun.. Jatkoa seuraa ennemmin tai myöhemmin, kunhan luomisen tuska jälleen yllättää...siihen se on siihen asti iso käsi, eli MORO !
Kommentit